Kuopiolainen kuvataiteilija Timo Kokko (s. 1978) lähestyy taidettaan tutkimuksellisesta näkökulmasta, johon liittyy yhtäältä kokeellisuus ja toisaalta psykologian, biologian, kemian ja visuaalisen antropologian tutkimustyö. Taiteilijan lähtökohta on usein luonto ja ympäristön havainnointi. Timo Kokko on valmistunut Helsingin Taideyliopiston kuvataideakatemiasta vuonna 2014.
Teokset käsittelevät ekologisia arvoja ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä. Still Life (2022) pureutuu ihmisen, luonnon ja hetkellisyyden toistuviin teemoihin. Taiteellisessa ilmaisussaan Timo Kokko käyttää installaatiota tilallisena kokonaisuutena, johon yhdistyy myös veistoksellisia ready-made elementtejä. Hänen teoksensa tarjoavat moniaistillisia kokemuksia; metsä on kokonaisvaltainen aistikokemus, jopa säilöttynä. Laatikoihin järjestetty metsän aines viittaa museaalisiin käytäntöihin: luokitteluun, järjestämiseen ja taltioimiseen. Dokumentaariset valokuvat tallentavat työskentelyä. Taiteilijana hän tuo esiin yhteisen huolen biodiversiteetin katoamisesta, luonnon tuhoutumisesta, jonka pelottavaa ajankohtaisuutta on miltei mahdotonta tarpeeksi korostaa.
Maaria Salo
taidehistorioitsija, näyttelyn kuraattori
Momentary Appearance: Still Life
Momentary Appearance: Still Life on elävästä metsästä muokattu asetelma. Teosta varten siirretty metsä on kuivunut, kuollut ja säilötty muovilaatikoihin. Teokseen kuuluvat myös dokumentaariset valokuvat, sekä metsän siirtoon käytetyt työvälineet. Kokonaisuus jatkaa Momentary Appearance -sarjaa, jota olen työstänyt vuodesta 2012 saakka. Still Life on jatko-osa vuoden 2021 Momentary Appearance: Forest -versiolle, jota varten ostin 60 m² metsää. Teos oli kasvihuone, jonka sisään muodostui kuoleva biomi.
Still Lifessa on kyse viestistä, todellisuudesta, tulevaisuudennäkymistä, omistamisesta, pelosta, kunnioituksesta ja ymmärryksestä. Huomasin teosta tehdessäni kyseenalaistavan itseni, taidekäsitykseni ja motiivini. Mikä on minulle tärkeää taiteilijana? Riittääkö tuhoamisen syyksi taide ja sen kritisoiva rooli? Metsä kyllä toipuu – toipuisinko minä?
Timo Kokko
taiteilija